"X."
"Kiirehtikää sinne ylös minkä ehditte, herra!"
Seuraavassa silmänräpäyksessä syöksyivät molemmat miehet ohjaushytin rappusia ylös, kolme porrasaskelta kerrallaan! Siellä oli tyhjää! — Suuri höyrylaiva pyyhälsi täyttä vauhtia pitkin virtaa omin neuvoin! Vartija syöksyi uudelleen ulos; Ealer tarttui ruoriin, komensi taaksepäin ja pidätti henkeään samalla kun höyrylaiva vastahakoisesti kääntyi poispäin hinaajalaivasta, jota päin se juuri oli törmäämässä keskellä Meksikon lahtea!
Hetken päästä tuli yövartija ja sanoi:
"Eikö se hölmö puhunut mitään siitä, että hän nukkui, ensin kun hän tuli tänne ylös?"
"Ei."
"Niin, mutta sen hän kuitenkin teki. Minä tapasin hänet kävelemästä kaidepuulla niin vapaasti ja huolettomasti kuin olisi kävellyt katukäytävällä. Otin ja pistin hänet hyttiinsä — mutta nyt oli hän taas ulkona tanssimassa köydellä peräpäässä samalla tavalla, senkin riivattu!"
"No — — ensi kerran kun hän saa kohtauksen, varon minä ja pysyttelen lähitienoilla. Mutta minä vain toivon, että hän saisi niitä usein. Teidän olisi pitänyt nähdä hänet tuolla matalikoitten luona Helenansalmessa. Minä en ole koskaan nähnyt mitään loistavampaa! — Oi, hyvä Jumala — jos hän voi suorittaa tuollaisen kahdeksantoista-karaatin-kiilto-hansikas-timantti-rintaneula-luotsi -mestarinäytteen, kun hän on täydessä unessa — mitä hän mahtaisikaan tehdä, jos hän olisi kuollut!!"
VI
Kun vesi on tavallista matalammalla, kuten joskus tapahtuu, käy luotsaus vielä vaikeammaksi. Sellaisissa tapauksissa täytyi meidän edeltäpäin "luodata" matalimmat paikat uomaa, ennenkuin höyrylaivalla uskallettiin jatkaa matkaa.