"Oho, Tom Sawyer, me emme saisi elää kahta päivää, jos se tulisi ilmi.
Sen tiedät."
Tom tunsi itsensä rauhallisemmaksi. Hetkisen kuluttua sanoi hän:
"Huck, eihän sinua kukaan vaan saisi pakoitetuksi puhumaan, sanos?"
"Minua puhumaan? Jos laittavat tuon pirullisen puoliveren minua hukuttamaan, niin voivat saada minut puhumaan. Muuta keinoa ei löydy."
"Hyvä, aivan hyvä. Minä luulen meidän olevan varmat, niinkauan kuin olemme ääneti. Vaan vannokaamme vielä kerran. Se on kumminkin varminta."
"Kernaasti minun puolestani."
He vannoivat uudelleen, kauhistavilla menoilla.
"Mitähän ne tarkoittavat tuolla alinomaisella puheellaan. Huck? Minä olen heidän kuullut puhelevan siitä yhtä ja toista."
"Puheella? Niin, heillä ei ole nyt muuta hampaissa kun Muff Potters, Muff Potters ja aina vaan Muff Potters. Kun vaan kuulen mainittavan hänestä, niin lyöpi se kylmän hien koko ruumiilleni ja toivoisin useinkin voivani pistäytyä vaikka maan alle piiloon."
"Juuri samalla tavalla on laita minunkin kanssani. Minä luulen hänen olevan kuoleman oman. Eikö sinulla ole välistä sääli häntä?"