"Mikä on miehen nimi?"
"Phillips; hän tuli laivaan Alexandriassa."
"Onko hänessä muuta merkillistä?"
"Ei — kovin peloissaan hän vain on. Yötä päivää hän pitää ovensa lukittuna, ja kun sille kolkutetaan, raottaa hän sitä vain ja tirkistää ensin, kuka oven takana on."
"Totisesti, hänet tahtoisin mielelläni nähdä. Sanokaapa — ettekö voi avata ovea selki selälleen, kun taas menette sinne sisään, jotta — —"
"Varjelkoon! Ja vähäpä siitä olisi hyötyä. Hän asettuu aina oven taakse."
Tom mietti hetkisen.
"Tiedättekö mitä? Antakaa minulle esiliinanne ja sallikaa minun viedä hänelle huomenna aamiainen. Saatte neljänneksen dollaria."
Tarjoilija suostui siihen sillä ehdolla, ettei ylitarjoilijalla ollut mitään sitä vastaan.
"Hänen kanssaan sovin kyllä asiasta", sanoi Tom. Ja aivan oikein, seuraavana aamuna oli meillä kummallakin esiliina ja kannoimme ruuat sisään.