Olen vielä kaukana. Hämärä, villi velhohämärä etsii notkoja, kykkäitä, varjoja, haapasuppaita.
Lituskaiset kivet jalkojen alla, killisilmäiset kannot tien poskessa, terve teille, terve, minä olen ylkämies, onnen ylkämies. Ja niin hurjasti rakastunut.
MUODONVAIHDOS
En tiedä yhtään, kulkeeko minun pitkävartisissani eilinen mies, mies, joka maantien laidassa virstantolpan alla aivan masentuneena palvoi iankaikkisuutta.
En tiedä yhtään, hänkö sällinlakkini alla laulaa rentoja lauluja. Ainakin hänet on kastettu uudestaan johonkin iloiseen uskoon.
Ainakin on hänelle annettu uudet silmät, jotka näkevät vihreätä ja punaista ja aamuruskon kaikki värit.
Ja uudet korvat, jotka kuulevat paljon salattuja ääniä: ruisrääkän natkutuksen elopellossa hymyävänä aamuna.
Mutta maantietä hän astuu minun pitkävartisissani.
RANNALLA
Ihan pikkuisella kivellä, sormenmittaisella, asteli rantasipi minua kohden ja kertoi minulle monta salaisuutta.