ENSIMÄINEN NÄYTÖS.
(Ahkion asunto: perällä ovi; oikeassa sivuseinässä ikkuna, jonka edessä kansiniekka pöytä, ja etualalla säilikkö eli piironki; vasemmalla puolella, etualalla, sivusta ulosvedettävä sänkysohva, jonka edessä kätkyt; perempänä samalla puolella hellauuni; peräseinällä vasemmalla puolen ovea ruoka-astioita ja nurkassa vesikorvo, oikealla puolen ovea matala ruokakaappi. Etualalla säilikön edessä vanhanaikuinen keinutuoli. Lapsi nukkuu kätkyessä).
REETU (Istuu paitahihasillaan pöydän ääressä syöden aamiaista.)
AURA (Tulee, tuoden sylyksen halkoja, jotka paiskaa uunin eteen). Yhäkö sinä, Jumalan luoma, siinä vielä istut ja syöt?
REETU (Hiljaisesti). Olisit, Aura hyvä, hiukan hiljempaa, ettet taas lasta herättäisi!
AURA (Tiuskaisten). Minä sille yhtä, sa mulle toista! Sanoin, että laita jo luus' täältä, muuten myöhästyt palokunnanharjoituksesta.
REETU: Johan minä tästä … heti.
AURA: Ei vain heti, vaan paikalla! (Alkaa korjata ruokia pöydältä.) Muutenkin olet semmoinen vanha vetelys ja kun aamuselta jo noin ahmit vatsasi täyteen, niin et pysy muiden perässä lainkaan.
REETU: Mitä se nyt tuo tuommoinen puhe taas?…
AURA (Raskaasti huoahtaen). Sitä se on, etten minä enää päivääkään siedä tätä elämätä kanssasi. (Vilkaisten ikkunaan.) Näetsen, tuossa jo Manu ja Vilppukin ovat sinne menossa.