REETU: Annahan, juon edes vielä vähän piimää särpimeksi! (Tavoittelee piimähaarikkoa, jonka Aura on ottanut käteensä.)
AURA (Työntää haarikon Reetulle). No, juo, juo niin, että halkiat!
REETU (Juotuaan siunaa hiljakseen ruo'an. Sitte taputtaen Auraa olkapäälle). Kiitos sullekin, Aura hyvä!
AURA (Kohouttaa olkapäätään niinkuin Reetun taputusta väistäen).
Mokomakin! — No, ala pukeutua sitte!
REETU: Minnekäs sinä sen palomiespaitani panitkaan?
AURA: Ihan sinua pitää kuin pientä lasta ikään hoitaa! — Tuollahan tuo riippuu uunin vieressä takkisi alla. (Menee, sieppaa ne vaatekappaleet ja viskaa Reetun syliin.) He!
REETU: Ka, siinäkös se olikin?! Kiitos! (Alkaa pukeutua. Hetkinen vaitioloa.)
AURA (Tuon tuostakin kärsimättömästi silmäillen Reetuun). No, joutuun, joutuun!
REETU: Niin vastahakoista on tänään tämä lähtö: ei tekisi mieli ollenkaan.
AURA: Eipä kai! Laiskotella tietysti olisi parempi.