REETU: Tekisi sitä näin pyhäpäivän aamuna vähän mieli levätäkin ja lueskella.
AURA: Ja antaa muitten harjoitella tulen vaaran varalle! Vähänpä sitä ajattelet, jos sattuisi tehtaalla tuli irtipääsemään! Ja vähänpä taitaisi sinusta apuakin olla, jos niin hullusti kävisi!
REETU: Vähänpä taitaa palokunnastakin apua olla, jos Jumala tahtoo meitä semmoisella onnettomuudella rangaista.
AURA: Niin että parasta on ihmisen vain, sinun oppisi mukaan, jättää kaikki oman onnensa nojaan.
REETU: Ei oman onnensa, vaan Jumalan!
AURA (Naurahtaa ivallisesti). No, no! Joutuun, joutuun! Ja laputa tiehesi!
REETU (Vakavasti). Ole tuossa jo huutamatta! Lähden minä tästä vähemmälläkin.
AURA: Kumpikohan se nyt huutaa, sinä vai minä?
REETU: On tätä jo ristiä!
AURA: Vai ristiä?! Kellä, kellähän sitä on enemmän, sinulla vai minulla?