AURA: Eikös ollut sitte totta, mitä minä siitä täänpäiväisestä kerroin? Jo minä Vilpun sijassa tuommoisen pelin kieltäisin, jos teillä Lainan kanssa on yhteenmeno sovittu, tahi tekisin lopun tyysti.
VILPPU: Sovittu mikä sovittu. Tietäähän Aura, ettei minun niin ensi hätään ole naimaan yrittämistä.
AURA: Mutta onhan Lainalla toimensa.
VILPPU: Häävikös tuokaan.
AURA: Ja ehkä jo vähän säästöjäkin?
VILPPU: Mikä lienee muutama sata. Sillä ei pitkälle pääse.
AURA: Kehottaisin minä vain ajoissa yrittämään. Laina on nuori ja sievä tyttö. Jos sattuu vielä, että toiseen ehtii pikiintyä, niin on tyttö mennyttä.
VILPPU: Sallittu kai sitte niin on. Minkäs minä sille mahdan!
AURA: Ei Vilppu noin saa puhua. Se ei saa tapahtua. Pitää estää Manun tunkeutumasta väliin.
VILPPU: Millä sen estän. Manu näkyy Lainaan mieltyneen ja ehkä Lainakin häneen. Ja Manullahan kuuluu olevan rahojakin.