TUTTU (Kääntyy säikähtyen): Ai! Torsti! Torsti! (Huitoo häntä pois luotaan ja takaisin huoneeseen, molemmin käsin.) Älä! Älä! Älä! Mene takaisin! Mene takaisin! Sinähän olet sairas.
TORSTI: Olen kyllä — sen verran kuin jokainen, joka ei ole yötään kunnollisesti nukkunut. En muuta.
TUTTU: Fiina sanoi, että…
TORSTI: Kuulin, kuulin — ihan kaikki. En suinkaan minä hänelle olisi kertonut, että ensin nukuin veneen kokkaan rannassa ja että, kun sitten aamuyöstä heräsin ja kylkeäni kivisti, menin ja panin maata heinälatoon.
TUTTU (Ihastuen) Sinä siis et sairas olekaan?!
TORSTI: Voihan sitä vähemmästäkin kylmettyä ja vatsapuruja saada.
TUTTU: Ja nyt luulevat kaikki, että sinussa jo on kolerabasilleja!
TORSTI: Siitä sen näet, kuinka huhut syntyvät ja kärpäsestä kasvaa härkänen!
TUTTU: Ja sen johdosta on jo täti Eulalia päättänyt lähteä.
TORSTI (Leikillisesti säälitellen): Oi, voi! Sehän olisi todellakin kovin ikävä!