TYYRA (Tervehtien Eulaliaa): Päivää, mummo Eulalia!
EULALIA (Silmiään muljahuttaen): Mummo?! Kuka sinut näin on opettanut minua kunnioittamaan?
TYYRA: Isä.
EULALIA: Sinun isäsi on vanha tabernaakeli! Ja ettet toiste soitollasi meitä kiusaisi, panen minä pianon lukkoon. (Panee pianon lukkoon) Ja avaimen annan sedälle. (Antaa avaimen Torstille.)
TORSTI (Ottaa avaimen): Kiitos, täti.
TUTTU (Verannalta): Kahvi on valmista!
EULALIA (Torstille): Mennään, tule!
TYYRA (Päästää kamalan itkun möläkän).
TORSTI: Älä, Herran tähden, tuolla lailla huuda, lapsi hyvä!
TUTTU (Juosten sisään verannalta): Mikä ihme! Tyyra! Mitä sinä itket?