HAJALA. Ei hätää mitään. Hyvä kuranssi!
VIEMÄRI (seisoo horjuen voileipäpöydän ääressä). Mitä helevetin roskaa te nyt taaskin olette tuohon laittaneet? Ihan kuin sioille!
AINI. Mitä on millekin. — Ette saa koskea vielä.
(Menee vasemmalle).
VIEMÄRI (Ainin jälkeen). Häh?! — Sekös on koko kalkkuna!
PIHLAJA (tarttuen häntä käsivarteen). Kuule, Aimo! Olepas nyt vähän siivommalla. Ell’et, niin pääset heti meidän seurastamme pois.
VIEMÄRI. Minäkö — pois?! Kukas se teille "ääntä"… toimittaisi… silloin, te vanhat syömärit…?
PIHLAJA. Josko juomari olisi poissa, vai?
VIEMÄRI. Niin juuri, sinä hapan pihlajanmarjaterttu!
PIHLAJA. Hyvä, hyvä, veliseni, ja sen tauttahan me sinua, Viemäri kuita, seurassamme siedämmekin.