Hemmo. Ja nyyhkyttää. — — On hyvä, jos puhkee itkuun.
Elvi (aukaisee silmänsä, heittää kätensä Selman kaulaan ja purskahtaa hysterilliseen itkuun). Äiti! — — Äiti!!
Selma. No, kultaseni! Kultaseni, no!
Hemmo (on samassa noussut ylös ja menee Liisin luo; puolikovaan). Minä pyydän: poistu, Liisi, poistu!
Liisi (myös puolikovaan). Vaan jos vielä tarvitset… minua?
Hemmo (ottaa Liisiä käsivarresta ja tahtoo viedä häntä eteisen ovelle). En tarvitse…
Liisi (kääntyy ja menee vasemmalle vievälle ovelle). Ehkä. Menen tänne — siltä varalta kuitenkin. (Poistuu vasemmalle.)
Elvi (tyyntyen). Äiti! — —
Selma. Mitä, kultaseni?
Elvi. Ja sinä, Hemmo! Istu tähän!