Mikko (pysähtyy). Kiitoksia vain paljo…
Selma. No, no, tulkaa nyt vain tänne ruokasaliin, Mikko! Juotte täällä odottaessanne. (Menee vasemmanpuolisesta peräovesta.)
Mikko. Eihän sitä nyt mitä. — (Aikoo seurata Selmaa.)
Liisi (pysäyttäen Mikkoa). Kuulkaa, Mikko! Silmänräpäys!
Mikko. Häh?
Liisi. Kunnes kahvi valmistuu, — kertokaa minulle vielä tyttärestänne, Hiljasta! Tahtoisin niin mielelläni hänestä kuulla… Minun täytyy sanoa, että häneen kovin ihastuin viime kesänä, niin miellyttävä, niin kaunis hän on.
Mikko (harvakseen, epäluottavasti). Saattaahan se olla. Vaan eipä siitä kauneudestakaan aina hyötyä ole.
Liisi. Hyötyä?
Mikko. Ei hyötyä eikä iloa.
Liisi. Mitäs Mikko nyt sillä tarkoittaa?