Selma (nöyrästi). Valitettavasti ei minulla ole sitä varastossani, kultaseni!
Liisi (hyväellen Selmaa). Kiitos, kiitos, täti hyvä. Minä vain lasken leikkiä. En minä juo sitäkään — muulloin, kuin kun olen oikein hurjalla päällä.
Selma. Mitäs ihmettä sitte voisin sinulle tarjota, Liisi kulta?
Liisi. Omaa seuraanne vain, ei mitään muuta nyt.
Selma. Minkä sille nyt sitte teen?! — No, milloinkas sinä olet taas meidän seudullemme tullut, Liisi?
Liisi. Kuulkaa nyt, täti, mitä minä sanon.
Selma. No?
Liisi. Minä kerron teille heti itsestäni kaikki, mitä minusta on kerrottavaa, ettei teidän kysyäkään tarvitse.
Selma. No, hyvä, hyvä.
Liisi. Mutta yhdellä ehdolla.