HELMI. Aamiainen on kohta valmis, Tuure. Katan paikalla pöydän, että sitte pääset ulos. (Juoksee takaisin.)
HOLM (aukaisee eteisen oven.)
MAGDA JA KARPÉN (tulevat.)
KARPÉN. Mies, onko vaimosi kotona?
HOLM. Onneksi, — ei.
KARPÉN. Valitettavasti, sinun kai piti sanoa?
MAGDA. Todellakin vahinko, etten saanut antaa hänen kuulla kunniaansa.
HOLM (katsellen Magdan pukua.) Ah, kuinka kaunis, kuinka komea! Varmaan taaskin uusi puku? Uskaltaakohan edes pyytää istumaan?
KARPÉN. Sekös on lipeväkielinen!
MAGDA. Turha sekoittaa pois asiaa! Imartelu ei tässä auta.'