Haataja. Oikein hän on tämän seudun koru ja kaunistus, tuo Multiaisen Riitta.
Tarkka. Ja lisäksi veljensä kanssa tämän talon perijöitä, kahteen mieheen.
Vainikainen. Siitäkös lopulta Nyrhiläkin kasvaa. Maunu on yksin tilansa haltija ja saa siihen osan täältäkin, naimisensa kautta, liittää.
Haataja. Aimopa mies se on Maunu isännäksikin. Innokas työssään ja toimessaan, ottipa eteensä mitä tahansa.
Tarkka. Ei se kauan aprikoi.
Vainikainen. Heti se panee toimeen ja haikailematta, minkä on päähänsä saanut.
Haataja. Toista maatahan se on vähän hänen tuleva näälänsä.
Tarkka. Kauanhan se Inko tavallisesti punnitsee, ennenkuin mihinkään ryhtyy. Ei olisi Tukholmaankaan lähtenyt, ell'ei Nyrhi olisi häntä siihen taivuttanut.
Vainikainen. Nyrhihän se on toimen, Multiainen tuuman mies.
Haataja. Ihan se siltä on tähän saakka näyttänyt, kuin toinen olisi ollut säkkinä ja toinen suuna. Mutta nytpä taitaa Maunu Nyrhi ruveta hoitamaan kumpaisiakin tehtäviä.