Vainikainen. Yksin! Entäs muut?
Nyrhi (on nopeasti rientänyt ulos tuvasta, vaan pysähtynyt miettiväisenä portaille).
Tarkka. Eipä taida olla päätöstä tehtykään, vai?
Nyrhi (ikäänkuin havahtuen mietteistään, yht'äkkiä innokkaasti). On kyllä. — Jäivät aterioimaan vain. — Niin, miehet, päätös on tehty ja tämmöinen se on: me asetumme kaikki voutia vastaan. Nyt ei makseta enää veroa mitään.
Vainikainen. Ettäkö se sitte niin vain heti käy päinsä?
Tarkka. Ja ett'ei meidän käy ihan hullusti?!
Haataja. Eikäkö kuninkaallekaan annettaisi, mikä kuninkaalle on tuleva?
Nyrhi. Joutavia! Vääryydestä emme pääse, ell'emme kerran kokonaan tee tenää ja näytä kuninkaalle, että valituksessamme oli perää. Niin ne ovat tehneet Ruotsissakin.
Vainikainen. Vai ovat?!
Tarkka. Ja apu lähti?