Helka. Niin — herroihin oli vihastunut, ei meidän miehiin.
Ääniä joukosta. Siinä sen näette! Siis herrojen vehkeitä! Ehkäpä nyt apu lähtee!
Helka. Vaan tuossapa poikani jo tulee. Saatte nyt kuulla häneltä asiat tarkkaan itseltään. Ja Nyrhi voi vielä hänen sanansa tosiksi todistaa. (Puhelu taukoaa.)
Multiainen ja Nyrhi (tulevat sisältä).
Kansa (tervehtien.) Hyvää päivää! Tervetuloa kotia!
Multiainen ja Nyrhi (tervehtivät ja kättelevät).
Nyrhi (syrjään Multiaiselle). Kerro siis asia niinkuin sanoin! Muu ei auta. (Menee istumaan rahille, joka on etualalla asuinrakennuksen ikkunan alla, pitää päätään käsien varassa, kyynärpäät polviin nojaten, katsoo maahan ja seuraa miettiväisenä koko ajan keskustelua.)
Multiainen. Tietoja, arvaan, olette tulleet kuulemaan kuninkaan pakeilta?
Kansa. Niitä, niitä. Lähetystön suun kautta. (Ympäröivät Multiaisen, vetäytyen etualalle.)
Multiainen. No, sen voin jo alunpitäen ilmoittaa, että saatte hyviä uutisia. Kuningas on meidän puolellamme vääryyttä vastaan.