Multiainen. Antaahan olla, niin saadaan kuulla. Niinhän tuo kuuluu linnankirjuri vakuuttaneen, että käskynhaltijalla muka on kuninkaan omakätinen kirje Lapveden kihlakunnan talonpojille.
Haataja. Maltetaanhan sitte. (Poistuvat peremmälle.)
(Nyrhi tulee portista, Riitta kintereillään.)
Riitta. Maunu, elä mene! Tule pois, tule!
Nyrhi. Enkä, sanon vielä kerran. Anna minun olla rauhassa!
Riitta. Sinut perii hukka, Maunu. Sinua vainotaan. Sanoinhan: Katrilta, Arpiaisen palvelijalta kuulin, että sinua on salaa tiedusteltu.
Nyrhi. Tiedustelkoot vain! Mitä se minua liikuttaa.
Riitta. Lähde nyt kuitenkin pois! Minä rukoilen: elä jää tänne! Minun tähteni, rakas Maunu!
Nyrhi. Se on sanottu kerran kaikkiaan: minun täytyy olla täällä — asiamme tähden.
Riitta. Ja sentähden nyt vielä uhraat minutkin?