OLLI (Sakarille): Mutta minä tiedän, isäntä. Minä kuulin kaikki, mitä he täällä kahden kesken puhuivat.
TANELI (ottaa Ollia niskasta ja lennättää hänet ovelle): Ulos!
Pellolle, senkin…!
SAKARI: Niin, isäntäpä taisi unhottaa jo, että löytyy nyt jo todistajakin, vaikkapa alaikäinenkin.
TANELI: Katso, etten sinuakin pellolle heitä. Tämä on minun taloni. Sinun syytöksesi on jo liian raskauttava. Annan asian nimismiehen tutkittavaksi, niin saat kuulla kunniasi.
SAKARI: Muuta en toivokaan enää. Ja siinä tapauksessa voinkin sitte lähteä.
OLLI (joka on pitänyt ovea lengollaan): Tuossapa "Seiväspari" tuleekin ja emännät ovat hänen mukanaan.
TANELI: Mitä?! Nimismies?!
SAKARI: Tuli kuin taivaan lähettämänä.
JULJAANA (kähisten itsekseen): Nyt ollaan hukassa. Nyt on kaikki hukassa. Voi isä, siunaa ja varjele!
OLLI (avaten ovea): Tulkaa! Täällä ollaan. Ja täällä tarvitaan.