OLLI: Minä olen taas vähän vanhempi, kuin taannoin olin. Mutta vaikka olenkin vasta viidennellätoista…
RIIKKA: Ja minä jo kahdenkymmenen korvissa.
OLLI: Kyllä minä sinut i'ässäkin kiinni saan, niinkuin kilpaa juostessakin, jahka kerkiän.
RIIKKA: Jos olisi aikaa, niin pyytäisin sinut polvelleni istumaan, vaan nyt saat mennä matkaasi.
OLLI: Älä tee pilkkaa, Riikka! Jumala sinua rankaisee. Et Hintikkalan emännäksi silloin pääse, vaikka yrittäisitkin.
RIIKKA: Jos et nyt jo tuosta pääse tiehesi, niin maidolla maalaan naamataulusi valkoiseksi.
HISKIAS (puolivälissä kahdeksattakymmentä oleva vanhus, tulla laahustaa asuinrakennuksen portaita alas pihaan ja käy istumaan rahille koivun suojaan).
OLLI: Ellei tuossa vaari tulisi, niin sanoisinpa sinulle, Riikka, vielä jotakin.
RIIKKA: Ja mitä? Lörpötyksiäsi vain.
OLLI: Eikä ole, vaan vakavaa ja hyvinkin sinulle.