TAVAST: On tuo vähän omituista. Mutta tulkoon! Minä kutsutan. Odottakaa sitte! Tässä saatte puhutella, vaan etemmäksi ette saa mennä.
HANNI: Kiitoksia, herra kapteeni! Ei mennä, vakuutan sen. Minä odotan.
TAVAST (itsekseen): Olisiko Maunulla joku lemmensuhde? Siksipä poika onkin niin synkän näköinen ollut koko tämän ajan. (Menee portista pihaan, jossa viittaa erään reserviläisen luokseen ja sanoo). Kutsu Maunu toisesta plutoonasta tänne!
HANNI (yhä huolissaan; portinvahdille): Onko hän täällä? Onko Maunu täällä?
PORTINVAHTI: Vast'ikään oli tässä aidan luona. Tuntui kuin olisi odottanutkin jotakin.
HANNI (hiukan ilostuen): Niinkö?
PORTINVAHTI: Tuossa hän näkyy tulevankin.
MAUNU (tulee Tavastin luo tehden kunniata).
TAVAST: Tuolla portin ulkopuolella sinua odotetaan. Saat mennä vähäksi aikaa sinne, vaan et etemmäksi.
MAUNU (tehden kunniaa): Ymmärrän, herra kapteeni.