NIMISMIES: Vartto, vartto, viel' koolema!
TAVAST: Miten on tämä juttu sitten oikein käsitettävä? En ymmärrä siitä enää mitään.
NIMISMIES: Asia, herr kapten, alkka nyt tosia keyme viel enemp' mutkuinen teme flikka tenne tulo tehde. Mine otta hen mukka. Minull' ole teell' mukka kaks apulaine.
TAVAST: Herra nimismies! Maunu on täällä sotilaspalveluksessa. Hän siis on minun komentoni alla määrätyt viikkonsa. Minä hänet pidän vartioituna, kunnes hän täältä vapaaksi pääsee. Sitte vasta luovutan hänet teille.
NIMISMIES: Hyve, hyve, herr kapten. Mine voi siihe suostu. Men kuulustell' hen minu teydy saa teell' ja jo hoomen.
TAVAST: Luonnollisesti.
NIMISMIES: Ja, sitte asia voi jo pikka tull' esill' kerejill', joka teell' pikka tull' pityks!
MAUNU (Hännille): Juuri sitä toivonkin.
HANNI (Maunulle): Ja silloin saamme nähdä…
NIMISMIES: Mine sitte pyyde, herr kapten, anta hen viede koppi.