TAVAST: Niin teki — minun luvallani. En aavistanut mitään tällaista.
NIMISMIES: Teme sitte selitte asia. Sitte vartte syyllis esken sanoki, hen jo vartto ittes fangitsemine.
HANNI: Mutta hän ei ole syyllinen, herra nimismies.
NIMISMIES: Elke sekkoitu viel' asia, mine pyyde!
MAUNU: Älä sekaannu asiaan, Hanni, minäkin pyydän.
NIMISMIES: Nyt tule, mine nekke, minu pakko viel' teittie kuulustell' isen rahha takki.
TAVAST: Tämä on siis…?
NIMISMIES: Niin, Lukkarila isente flikka ja teme poikka — kuinka mine sano? — rakkastutettu.
HANNI: Niin olen. Ja vaikka kuolemaan viekää minut Maunun kanssa! Jos hän on syyllinen, niin silloin olen minäkin.
MAUNU: Hanni! Hanni! Miksi jäitkään tänne?!