OLLI (sysää rahan luotaan): Senkin itara kääkkä! Suutarin markan lupasit, nyt vain viisi penniä annat. Vaan en huoli sinulta penniäkään.
JULJAANA: Kun et huoli, niin ole ilman. Kelpaavat ne pennit köyhälle itselleenkin.
OLLI: Eipä tiedä, mistä noin paljon rahaa olet saanutkaan. Ehkä vielä toisen omaa pitelet.
JULJAANA: Sus siunatkoon, mitä se rietas haastaa! En koskaan ole vielä toisen omaa nykäissytkään.
OLLI: Ehkäpä sitte tiedät, kuka on nykäissyt, koska täältä niin paljon kuuluu viedyn.
JULJAANA: Tiedänpä tietääkseni, vaan en sitä sinulle sano.
OLLI: Eikä tarvitsekaan. Vaan oikeudessa saat sen vielä valalla tunnustaa, mistä olet rahat saanut.
JULJAANA: Valallako? Oikeudessa?
OLLI: Niin juuri.
JULJAANA: Nämäkö rahat?