SOHVI. Eikä. Talouskouluunhan se taitaa aikoa.
SIPI. Vai niin! — — No — no. Arvasihan sen. — No, niin. Toivon, ett'ette nyt kaikesta minua syytä. Ja jos voin vasta jotakin, niin…
SOHVI (joka vilkaisee ikkunaan). Ka tuossahan on jo Antti. Jumalan kiitos! He ovat tulleet. Ihan parahiksi tulivatkin.
SIPI. Minnekäs minä… En tahtoisi — häiritä…? Jos he tulevat tänne?
(Vetäytyy perälle nurkkaan päin.)
Kuudes kohtaus.
SOHVI, SIPI ja SIIRI.
SIIRI (tulee suorastaan sisään ensin huomaamatta Sipiä). Päivää, emäntä hyvä! (Tervehtii Sohvia). Tässä me nyt ollaan. Täti meni heti sille puolelle. Siellähän huutokauppa jo on alkanut.
SOHVI. Voi, terve tultua! Johan ne alkoivat.
SIIRI (huomaa Sipin ja säpsähtää). Hän — täällä? (Katsoo kummastellen
Sohviin.) Kun en tietänyt!
SIPI. Suokaa anteeksi, että satuin olemaan täällä, mutta jos… niin…
(Aikoo ikäänkuin mennä, mutta jääpi Sohvin alkaessa puhua.)