ANTTI (kynsien korvallistaan). No. Miten millekin. Ei sitä minulle ainakaan äi'ää lähde.
SIPI. Riittää kai kuitenkin kotitarpeeksi, vai?
ANTTI. Eipä mitä. Jos nyt justiin vaan ylettyy, että omillamme tuonne joulun pyhien yli päästään. Siemenestä ei puhettakaan! Vaan pitäisihän sitä ammoin viljantuloksi ollakseen sen verran liietä, että saisi vähän rahaksikin muutetuksi.
SIPI. Sitäkö varten ne sitte olivatkin, ne jyvät tänään, otettu, vai?…
ANTTI. Niin, sitähän se oli niinkuin vähän aikomus.
SIPI. Ettäkö taas kohta myödä?
ANTTI (alakuloisesti). Niinhän tuota on pakko tehdä.
SIPI. No, mutta kuka niitä nyt tähän aikaan…? Ja kuka niistä nyt oikean hinnan antaa?
ANTTI. Eihän niistä mitä niin äi'ää saa. Mutta saanee kai kuitenkin jotakin, jos kaupunkiin viepi.
SIPI. No, jos kaupungissakin niistä viisitoista markkaa lähtee, niin on se paremmin kuin hyvä. Ilmaiseksi annan sen summan, jos kukaan enemmän maksaa.