ANTTI (kirjoittaa tavaillen). "… kuuden… ku… lut… tua…"
SIPI. "… allamerkitystä päivästä."
ANTTI (kuin äsken). "… tystä… västä."
SIPI. Ja sitte, tuota, jos nyt ne brosentit välttämättä pitää olla meidänkin kesken…
ANTTI. Eihän niitä muiltakaan ottamatta jätetä, niin…
SIPI. Eipä suinkaan. Lain määräämäthän ne on nekin. No, pannaan ne sitte yhteen pääsumman kanssa, niin pääsee ainakin niitä tässä erittäin pitemmältä kirjoittamasta.
No käypi.
ANTTI. No — niin. Hitaastihan tämä kynän kuletus käypi.
SIPI. Se tekee sitte (laskee miettien, käsi kasvoillaan)… se puotirätinki… brosenttineen… niin paljon kuin… Jaa, se tekee jämttiinsä neljä sataa viisikymmentä markkaa.
ANTTI. Vai tekee se jo niin äi'än?