HILMA. Että nyt todenperään olet naimisiin menossa?
SIIRI. Jos niin olisi, niin eipä minulla nyt olisikaan teille sitä asiaa, joka minulla on.
HILMA. Kuinka niin?
SIIRI. Sillä minun eroamiseni syy on ihan toinen, paljoa kevytmielisempi.
HILMA. Ooo?! Mitä sinä…?
SOHVI ja ANTTI (katsahtavat toisiinsa).
SIIRI. Ha-ha-ha-ha! — No, koska se näyttää teitä huvittavan, niin minä kerron sen ihan suoraan.
HILMA. Ei, ei, ei me tahdota, jos se on jotakin —
SIIRI. Hirveätäkö? Ha-ha-ha-ha! Sen tautta juuri tahdon sen salaisuuden teille ilmaista, että saisitte kuulla, kuinka hirveä se on. Muuten voitte tekin vielä luulla Jumala tiesi mitä pahaa minusta.
HILMA ja SOHVI. Eihän me toki.