SIIRI ja (hänen takanaan) ANTTI (tulevat ovella Sipiä vastaan).
SIIRI (ovella). Ha-ha-ha-ha! Arvasinhan minä. Ei malttanut olla tulematta jälessäni.
SIPI.. Loikkasellehan minun tässä täytyy kiirehtiä. (Menee ulos).
SIIRI (tulee sisään) sekä ANTTI, LIISU ja AAKU (hänen jälessään).
SIIRI. Syytä sitä! Ha-ha-ha-ha! — Kävin vaan tuvassa isännältä ja lapsilta jäähyväisiä ottamassa. — Mutta nythän pääsen vähän matkaa hevosella, kun Sipi lähti. Kuule, Hilma, sällithän meidän ajaa yhdessä tienhaaraan asti, vai?
HILMA (hilliten itseään, mutta itku kulkussa). Hyvin mielelläni…
Luonnollisesti.
SIIRI. No. Hyvästi, hyvästi sitte (Menee.)
HILMA (jää tuijottamaan ulos ikkunasta).
SOHVI. Ähäs, sitä! (Katselee ulos ikkunasta; Antille.) Tuossahan se jo on Sipi hevosineen rekineen oven edessä. — Ka, kun käyvät mukavasti vierekkäin.
(Ulkoa kuuluu iloista naurua ja puhelua.)