Ensimmäinen kohtaus.
SIPI, PAAKKUNAINEN, MARTIKAINEN ja rouva VALLSTRÖM, sitte ANTTI.
SIPI (tulee puodista). Paakkunainen tulee tänne, Katsoo itse…
PAAKKUNAINEN (vanha, korkea "silinteri" päässä ja yllään punainen villapaita, jonka päälle on puettu kahdella nappirivillä varustetut liivit, tulee hiukan onnahtaen, Sipin jälessä). Suuriahan ne on. Tiedänhän minä.
SIPI (valikoiden sokerikekoja). On täällä pienempiäkin. Esimerkiksi tämä. Ja mitä sitä kilottain…? Pannaan pois vaan koko "toppa." Meneehän se kuitenkin.
PAAKKUNAINEN. Meneehän se, vaan kun liiaksi ottaa, niin liiaksi meneekin.
SIPI. Eikö mitä. Ja eihän se turhaan mene, Eeva-Stiina kun niin paljon vehnäsiä leipoo ja kirkkoväelle myöpi. Minä annan yhtä penniä kilolta halvemmalla, kun kokonaisen ottaa.
PAAKKUNAINEN. No, onhan se taas vähän sitäkin, että…
SIPI. Tietysti. (Viskaa sokerikeon mukavasti käsivarrelleen). Mennään ja punnitaan pois vaan koko "toppa."
PAAKKUNAINEN (menee edeltä puotiin). Olkoon sitte menneeksi.