MARTIKAINEN (tulee samalla puodista, kädessä läkkinen kannu, johon menee tynnyristä laskemaan polttoöljyä). Sinne tuli puotiin Vallströmin rouva, joka tahtoisi kauppiasta vähän tavata.
SIPI (puhuen ovella puotiin päin). Jassoo. Rouva Vallström on niin hyvä ja käypi sisään — tänne puotikammariin niin kauaksi.
ROUVA VALLSTRÖM. Kiitoksia (Tulee sisään.) Minä tahdoin vaan pari sanaa kauppiaan kanssa haastaa.
SIPI. Jassoo. Niin, niin. Rouva Vallström on niin hyvä ja istuu. Minä tulen ihan paikalla, jos saan luvan.
ROUVA VALLSTRÖM. Olkaa niin hyvä. (Istuutuu.) Kyllä minä vuotan.
SIPI (menee puotiin). Minä vaan tämän…
ROUVA VALLSTRÖM. Martikainen on niin hyvä ja antaa sen pullon sitte rengille, että hän vie sen rekeen.
MARTIKAINEN (Laskettuaan pullon täyteen.) Mitäs sitte vielä rouvalle muuta pannaan?
ROUVA VALLSTRÖM. Ei nyt tällä kertaa muuta kuin mitä minä jo sanoin: se pussi vehnäjauhoja ja siihen läkkituoppiin siirappia.
MARTIKAINEN. Hyvä on (Aikoo mennä.)