SIPI. Minä olen tässä semmoisessa touhossa, kun pitäisi ylihuomenna päästä vähän Pietarissa pistäytymään.
ROUVA VALLSTRÖM. Jassoo. Vai aikoo kauppias…? (Aikoo mennä puodin kautta ulos.)
SIPI (osottaa oikealle). Rouva on hyvä ja menee tätä tietä, — salin kautta.
ROUVA VALLSTRÖM. Eikös se ole sama? (Huomaa Antin.) Hyvää päivää,
Antti! (Kättelee häntä.) Mitäs kuuluu?
SIPI (tylysti). Antti! Minähän käskin vuottamaan. (Näyttää vihastuneelta.)
ROUVA VALLSTRÖM. Eihän se mitään, kauppias… Minähän jo olin pois lähdössä. (Antille.) No, kuinka Hilma nyt jaksaa?
ANTTI. Kiitoksia vaan kysymästä, hyvä rouva — Huonostihan se…
ROUVA VALLSTRÖM. Lavantautiahan hän, kuulen ma, potee?
ANTTI. Sitähän se jo viidettä viikkoa… Kaksi viikkoa loppiaisen jälkeenhän se sairastui.
ROUVA VALLSTRÖM. Niin, niin. Eihän häntä Siiri nähnyt kuin yhden kerran vaan tultuaan.