VILLE. Enhän minä nyt vielä kehtaa siitä emännälle haastaa. Vaan turhaan te aina äitiinne vetootte. Niinkuin se isäntä ei tietäisi yhtä paljon kuin hänkin.
ASARIAS. No, ei se sinusta mitään ole haastanut, minkä verran minä tiedän.
VILLE. Vaan kenestä?
ASARIAS. Eipä justiin kestään.
VILLE. Eiköpä vaan lie Kaisasta?…
ASARIAS. Jos lienee mitä rupattanutkin, niin…
VILLE. Ka, eihän sitä nyt tarvitse pelätä, että minä kielittelemään rupeaisin, jos mitä tekeillä on. Mitäs se minuun kuuluu. Eihän se minun tielläni ole.
ASARIAS. Eipä minunkaan varsin. Tarvittaisiin se minusta nähden talossa piika vielä sittenkin.
VILLE. Niinkö kun nuori emäntä taloon tulee?
ASARIAS (hämmentyen). Niin, tuota… Ka, ei… Kukas siitä nyt?…
Eihän siitä nyt ole puhetta ollut.