KAISA. Mitäpä tuo tuosta paranisi?
HETA. Eipä häntä tiedä.
KAISA. Vielä ehkä pahenee, kun siihen syrjäisetkin sotkeutuvat.
HETA. Minuako tarkoitat?
KAISA. Kahdenhan tämän pitäisi olla kauppa.
HETA. Niinpä, kah! Jätäkin sitten sinä asia rovastiin asti viemättä.
KAISA. Vaikka asia on minunkin. Ja sitä sinne juuri Asarias on viemässä.
HETA. Ehkäpä se sekin sen vielä jättää.
KAISA. Olen minä jo siksi vanha ja viisas, etten niin vain loukkuun mene. Eteeni katson minäkin.
HETA. Saattaa ehkä käydä pahemmin kuin luuletkaan ja toivot.