ASARIAS. Se oli viisas mies, Mooses.
ROVASTI. Oli, oli.
ASARIAS. Vai tunsi hänet rovastikin? Siihen aikaan mahtoi olla lysti elää?
ROVASTI (lyö kiivastuneena molemmat kätensä polviaan vasten). Sinä pilkkaaja! Pidätkö sinä jo suusi kiinni!
ASARIAS (ällistyen). Enhän minä mitä pilkkaa, — ajattelen vain.
ROVASTI (jatkaa saarnaäänellä kiivaasti). "Mutta minä sanon teille: kuka ikänä hylkää vaimonsa muutoin kuin aviorikoksen tähden ja nai toisen, hän tekee aviorikoksen; ja joka sen hyljätyn ottaa, hän tekee aviorikoksen." Niin sanoo Sanassa. Kuulitko sen?
ASARIAS (allapäin). Kuulin. Mutta minkäs sille nyt mahtaa, kun elämä kerran semmoista on.
ROVASTI. Mahtaa sille. Parannusta sinun on tehtävä, parannusta.
ASARIAS. Mutta kun tämä ihmisluonto on parantumaton.
ROVASTI. Ei. Nyt tuo on jo liikaa. Nyt tuo on jo liikaa.