(Lähtee ähkien ja puhkien kävelemään edestakaisin huoneessa. )
ASARIAS (seuraa häntä silmillään ja sanoo sitten harvakseen). Ei sille sitten mitään mahda.
ROVASTI. En, todenperään, enää tiedä, mitä tehdä.
ASARIAS. Kah! Kutsukaa Kaisa sisään!
ROVASTI (nauraa). No, se oli ainoa viisas sana, minkä sinä osasit sanoa. (Aukaisee sivuhuoneen oven.) Kaisa saa tulla!
KAISA (tulee). Nyt se sitten taitaa olla selvä?
ASARIAS. Sinua vailla vain.
ROVASTI. Niin, Kaisa. Kaisa saa nyt tämän asian selvittää lopullisesti. Tämän Asariaksen sydän on yhtä paatunut ja pää (tuivertaa Asariaksen tukkaa) yhtä sekaisin kuin ennenkin.
KAISA. Johan minä sen sanoin. Ja helppohan tuota on selvittää, kun minä suostun siitä eroamaan mielellänikin.
ASARIAS. Vai mielelläsi!