ASARIAS. Enkä tunne, mutta Ville sen tuntee.
ROVASTI. Jassoo! No, kutsutaan sitten vielä Villekin sisään!
ASARIAS. Kutsutaan vain! (Menee ja aukaisee peräoven.) Ville hoi!
Tulehan tänne! Tule!
VILLE (tuke). Tulenhan minä, kun tarvitaan. (Viittaa samalla Annille, että hänkin tulisi sisään.) Tule sinäkin! (ANNI seuraa ja jää oven suuhun.)
ROVASTI. Niin, Villeä täällä todellakin tarvitaan. Villehän kuuluu olevan aika lainoppinut.
VILLE. Mitä joutavia!
ASARIAS. Kuule! Ihanko todenperään sillä Kaisalla on naimaosuutta puolet minun talostani?
VILLE. Mitä minä? Enhän minä lakia niin tarkkaan tunne. Olen vain kuullut puhuttavan. Ellei nyt juuri puoltakaan ole, niin kai se on kolmas osa.
ROVASTI. Aivan oikein. Aivan oikein.
KAISA. No, onhan sitä siinäkin.