ASARIAS (kuin yhtäkkiä hoksaten). Mutta ne sinun lapsesi? Mitäs niiden kanssa tehdään!
VILLE. No, ne saat sinä kaupantekijäisiksi.
ASARIAS. Häh? E-öö — — — ei. Ei se oikein passaa.
VILLE. Mitenkäs muuten?
ASARIAS. Eihän minulla ole sinulle muuta antaa kuin paljas Kaisa.
VILLE. Siinä sitä on ihan tarpeeksi minulle. Kaisa on kyllä heidän kaikkien arvoinen.
ASARIAS (kynsien korvallistaan). Sitä sietää kuitenkin miettiä.
VILLE. No, minä annan vielä piironginkin päällisiksi.
ASARIAS (mietittyään). Ei. En minä suostu siihen kauppaan kuitenkaan.
Meillä pitää olla omat lapsemme Annin kanssa.
VILLE. No, no. Onhan se totta sekin. Jotakinhan teillekin pitää jäädä tekemistä.