KUSTAAVA. Jo, jo minäkin.
ANNI. Siinähän on Kaisa toinen.
KUSTAAVA. Ja Heta Pöllänen toinen. No, jo sun kummat!
ANNI. Nehän ne ovat. Ja Kaisa riisuu hevosta valjaista.
KUSTAAVA. Ja Heta lähtee tännepäin kyyhöttämään.
ANNI. Hevosella tulivat kahden. Kaipa sitten Ville veneessään tuo
Asariaksen mukanaan.
KUSTAAVA. Kaipa ne sentähden ovat viivästyneetkin, kun Villellä oli vielä kirkollekin asiaa.
ANNI. No, siinä se selitys sitten onkin.
KUSTAAVA (ilakoiden). Jo nyt saadaan ristiäiset, kun Heta Pöllänenkin tuli, jo nyt saadaan ristiäiset! (Menee perälle ja lyö kämmenensä yhteen.) Totta toisen kerran! Hetahan sieltä tulee. Eivät ottaneet oikein silmänikään uskoakseen.
HETA (tulee). Vai eivät ottaneet? Hetahan minä olen. (Kättelyä.) Päivää!