IVAN. Tsarevitshin palvelija olen. Vaan vastaa sinä kysymyksiini.
MIES. Vai sinä se olet, Ivan. — Kuulehan, sano onko se Frosja täällä?
IVAN. Älä koukuttele, vaan vastaa kysymyksiini!
MIES. Tsarevitshin ystävä olen, — tietysti, vaikka sinä et minua tunne. Olen tullut…
IVAN. Pois, pois täältä!
MIES. Kuule! Afrosinjaa vainotaan! Kutsu hänet oitis tänne puheilleni!
Sillä täällä hän on.
IVAN. Afrosinja? Mikä Afrosinja? Ei täällä mitään Afrosinjaa ole.
MIES. Sinä se koukuttelet, kettu. Sanotko, taikka… (Tempaa esiin tikarinsa, jonka kohottaa Ivania vastaan.)
IVAN (tarttuu hänen käsivarteensa). Älähän, susi! Kyllä minä sinulle sanon. (Painiskelevat.) Avuksi! Ulos! Tulkaa avuksi! Otuksen sain kiinni! (Portaille ilmestyy bojaareja, soihdut käsissä.) Auttakaa! (Mies tempautuu irti ja pujahtaa ulos portista.) Ottakaa kiinni! Ottakaa kiinni!
(Ivan juoksee perästä. Kotvan kuluttua kuuluu laukaus.)