KIKIN. Mitä osaat. (Kaataa hänelle viiniä.) Tuossa on sinulle! Juo ja laula sitten!
IVAN (juo ja alkaa laulaa alakuloista, kotikaihoa ilmaisevaa laulua).
KIKIN (juo taaskin). Saakeli! Hirteen tässä minutkin saat. Ei se passaa. Laula jotakin iloista, repäisevää! Ja tanssi! Kas tässä: juo vielä! Juo ja laula! Ja trepakkaa tanssi!
IVAN (juotuaan laulaa hurjan iloisen laulun ja alkaa lopulta tanssia.
Siihen yhtyy sitte myöskin):
KIKIN. Hei! Kas näin! Hih!
ALEKSEI ja AFROSINJA (jälkimäinen paashiksi puettuna — tulevat terassin kautta).
ALEKSEI.
Kas tääll' on ilot! — Iloitkaahan vain!
IVAN (juoksee ulos).
KIKIN.
Vai niin! Vai palasitte kävelyltä? —
Täss' ikävääni vähän tanssitin
Ivania.
ALEKSEI. Sa, Sasha, ikävöitset, ja minä riemuitsen, oon ihastunut. Hurmaava seutu! Tyyntä kaipaavalle mi luonto leppoisa! Tää on se rauhan sopukka suloinen, jot' etsinyt ma olen aina. Täällä tahtoisin iäti elää. — Afrosinjushkani, tää, eikö totta, onnemme on Eden?