NUORET: Kuulimme! Kuulimme!
MUUAN JOUKOSTA: Ei se ihan veres uutinen kuitenkaan ollutkaan.
JUSTIINA: Vaikk'ei, niin saattaahan näille siltä onnea toivottaa, kah!
NUORET (Huutavat): Eläkööt! Eläkööt! Eläkööt! (Ja keikuttelevat Miiliä ja Jannea käsillään.)
JANNE: Kiitoksia, kiitoksia — meidän molempien puolesta — sydämen pohjasta!
JUSTIINA: Mutta nyt pitää meidän vielä lopuksi saada kuulla Miilin ja Jannen yhdessä laulavan. Siitä se varmaan nyt oikea sydämen laulu kaikuu. Laulakaa!
MIILI ja JANNE (Yht'aikaa): Lauletaan — tietysti! (Laulavat laulun
N:o 11: Melartin, "Kansanlauluja Käkisalmelta" N:o 25.)
JANNE: Ja nyt — kun tämä lyhyt kesäyö näin on kulunut ja aurinko tuolla nousullaan tämän jutun lopettaa, niin pyörikäämme, tanhutkaamme, tanssikaamme, ennenkuin eroamme, kukin ottaen oman kultansa, niinkuin minä omani. (Asettuu Miilin kanssa tanssimaan, korottaen hänet vyötäisestä korkealle ilmaan.)
NUORET: Tanssitaan! Tanssitaan!
JUSTIINA: Tanssikaa, iloitkaa, ja minä, vanha, istun ja ihaelen.