Mutta Kyösti näytti vähän epäröivältä; hän nähtävästi tiesi selvään, kuinka vaikea on pitää sellaista lupausta.
— Äiti, — sanoi hän verkalleen, — mistä se tulee, että on niin ikävä olla hyvä?
— Se tulee siitä, poikaseni, että sydämesi niinkuin minun ja kaikkien ihmisten luonnostaan on paha, mutta jos oikein sydämestäsi rakastat Herraa Jeesusta, jonka syntymäjuhlaa äsken olemme viettäneet, silloin saat kokea, kuinka hauska on olla hyvä.
Kyösti mietti vähän aikaa, pani sitten kädet ristiin ja rukoili:
"Hyvä Jumala, laita, että oikein rakastan Jeesusta ja että minusta on hauska olla hyvä. Amen!"
Ellin rukous oli aivan lyhyt: "Hyvä Jumala! laita, että tulen hyväksi
Jeesuksen tähden. Amen!"
Sanottuaan hyvää yötä ja suudeltuaan äitiä, koettivat he nukkua, mutta Kyösti päätti itsekseen olla valveilla "näkemässä", kuinka uusi vuosi alkoi. Mutta tästä ei tullut mitään, sillä molemmat nukkuivat heti. He nukkuivat sikeästi tuona salaperäisenä hetkenä, jolloin uusi vuosi alkoi; he makasivat lapsuuden syvää, huoletonta unta, kun vanha vuosi kaikkine vaivoineen ja huolineen, synteineen ja suruineen ijäksi vaipui menneisyyden hautaan ja uusi nousi hiljaisena keski-yön hetkenä, julistaen Jumalan rauhan-ajatuksia ihmiskunnalle…
He eivät heränneet, ennenkuin myöhään aamulla, jolloin lempeä uuden vuoden aurinko pilkisti uutimien väliltä hyväillen heidän vuoteitaan ja äiti istui sängyn reunalla, suuteli heidät hereille ja huudahti: Onnellista uutta vuotta! Jumala siunatkoon teitä, lemmikkini!