— Niin paljon, että lyön tämän kiinni tuohon kaappiin.
Hän sieppasi pois vanhan likaisen rievun kaapin takapuolesta ja heitti lattialle.
Annoin hänelle niitä pyydetyitä nauloja paperiliuskalle.
— Mitä nämä maksavat?
— Ei mitään.
— Ohoh, vai annatte ilmankin. Mutta nyt täytyy teidän kumminkin antaa minulle se iso luoti, että saan lyödä tämän liinan kiinni kaappiin; ei teillä vasaraa täällä kumminkaan ole, kun olette nainen.
Hän näytti taaskin varsin huvittuneelta. Ja arvasi hän nytkin oikein, sillä vasaraa ei minulla ollutkaan.
Otin sen naulan painon vaa'alta ja laskin myymäpöydälle.
— Tämä on parempi, tätä minäkin olen käyttänyt vasaran asemesta pieniä nauloja lyödessäni, sanoin.
— Ei tällä mitään saa, mitä tämä on miehen kädessä! Antakaa iso.