KOLMAS. Mikä sitten?
ENSIMMÄINEN. No se on Saaran tytär. Tuo tuossa.
(Näyttää sormellaan.)
KOLMAS. Vai tuo. No ei ole hullumpi tuo herrojen hentuksi. Kyllä sen vielä hienossa leningissä kerran näemme.
TOINEN. Mutta sääliksi, tiedättekö, minun häntä sentään käypi. Katsokaa kuinka viattoman näköinen hän vielä on.
ENSIMMÄINEN. Moni kakku päältä kaunis—
KOLMAS. Mutt'on silppua sisällä. Niin, niin.
(Nauraa hohottaa.)
SELMA. (Itsekseen.) Ne puhuvat minusta. Oh, en voi tätä kärsiä. Eikö enää saa missään rauhassa olla.
(Menee.)