WIGREN. Mi-minä! Vai niin, vai olen minä——Minä olen laillisen laitoksen vörestonterska.
SAARA. Yhden tekevää!
WIGREN. Nyt tästä tehdään loppu kaikeksi onneksi. Kyllä minä näytän sinulle, ketä sinä haukut. Tähän asti säälin teitä vielä. Jollette maksa heti velkaanne, saatte mennä matkoihinne. Sanon ylös heti paikalla.
SAARA. Sinä sanot ylös meidät.
WIGREN. (Kädet mahtavasti kupeilla.) Minä, juuri minä, sillä olen ostanut tämän talon jo viikko sitten. Ähä! Miltä nyt maistuu!—Mutta en minä varastakaan sikseen jätä. Jo minä ajattelin minne niitä kapineita katoaa.
(Menee.)
IV:s KOHTAUS.
NIILO. Kuulitko.
SAARA. Korvat minullakin on.
NIILO. Olisiko hän ostanut?