RAHIKKA. Niin sinä iltana siellä. Tulihan Iina puolestasi kadulle sanomaan——
SELMA. Ettäkö sinä menisit matkoihisi!
RAHIKKA. Niin ja haukkuipa vielä retkaleeksi ja—
SELMA. Hyvä Jumala! Hän käski sinut menemään matkoihisi ja haukkui sinua——
RAHIKKA. Niin kyllä! Eikö se ollut tahtosi?
SELMA. Oo! Silmäni aukenevat. Rakas Pekka, anna minulle anteeksi. En minä mitään sellaista aikonut. Tekeysinhän vaan kylmäksi sinua kohtaan, koettaakseni uskollisuuttasi. Iina minut petti. Hän tahtoi päästä sinusta, saadakseen minut—
RAHIKKA. Minä en ymmärrä!
SELMA. Hän sanoi niitä herroja kosijoikseen ja pyysi minua neuvomaan, kumpi hänen oli ottaminen itselleen. Oo sitä ilkiötä!
RAHIKKA. Sinä jouduit siis petoksen uhriksi.
SELMA. Minä kärsin äärettömästi siitä teeskentelystä ja riensin heti Iinan sisään tultua, sinua puhuttelemaan, sinulle selittämään kaikki, mutta olit silloin jo mennyt pois. Jos olisin sinut silloin tavannut, en olisi tähän häpeään joutunut.