RAHIKKA. Se oli toisellaista. Silloin olin huoleton poika, joka en maailman menosta tiennyt.
SELMA. Miksikä olet sinä sitten niin onneton. Olethan nuori, terve, vapaa.
RAHIKKA. Hm! Maailmassa on niin paljon.—Tosin sitä leipänsäkin tähden ponnistella saapi, mutta——
SELMA. Mutta?
RAHIKKA. Mutta nyt olen saanut uutta elinvoimaa. Sinussa olen löytänyt ystävän, jonka tähden voin työtä tehdä.
SELMA. Minun tähteni?
RAHIKKA. (Hiukan hämmästyen.) Kummallista kuinka tämä on mennyt. Enhän ole huomannutkaan, että, että——Tarvitseeko minun sanoa enää.
SELMA. Niin minusta tuntuu myöskin niin hyvälle, saadessani kanssasi ajatuksia vaihettaa, Siihen ei minulla ole ollut tilaisuutta kahteen vuoteen.
RAHIKKA. Sinä olet onnellinen, sinä voit ottaa osaa onneeni. Sinä et vielä tiedä kuinka paljon olen sinussa löytänyt. Nyt olen päässyt synkkämielisyydestäni. Taisteluni ovat loppuneet.
(Repii kirjan.)