IINA. Olenko minä koskaan ennenkään hutiloinut. Koettakaahan vaan päällenne, niin saatte nähdä. Sen pitää istua kuin valettu.
R. SILAN. Niin, no!
(R. Silan ja Iina menevät oikealle.)
IX:s KOHTAUS.
SELMA. Hän on onnellinen. Ihan vapaa, ei kenenkään komennon alla. Miltähän tuo tuntuisi, jos saisi olla ja elää kuni hän: ottaa vastaan ketä ja milloin vaan tahtoo;——ja sitten voipi hän säästää rahojakin. No, mitäs minä häntä kadehtisin! Olenhan minäkin kohtalooni tyytyväinen… Niin! Ja sanoihan äitini aina, että nuoren tytön tulee olla vanhemman naisen silmäin alla! Kuka sen tietää, kuinka tuon—
KENRAALI. (Oikealta.) No kuinka kauan saan minä saappaita odottaa!
SELMA. (Hämmästyen.) Hyvä Jumala!
(Harjaa vielä hätimmiten.)
Tässä, tässä ne ovat.
(Viepi oikealle.)